18.2.16 Hulluuden historia 1

Kirjoita DVD:stä ajatuksiasi.
1. Onko nykyajan hoitotyöntekijöiden koulutus lisännyt ammatillisuutta ja inhimillisyyttä hoitotyöhön verrattuna DVD:n aikaan?
2. Onko hoidon laatu parantunut entisistä ajoista?
3. Oliko vuosisadan alun hoitotyössä laatua?

14 kommenttia:

Venla Kotkaslahti kirjoitti...

1. Entisaikaan on työnteko varmasti ollut ammatillista ja inhimillistä. Työ on ollut itsessään niin paljon erilaista kuin nykyään sekä ei ole ollut hoitomuotoja samalla tavalla kuin tänäpäivänä. Hoitajat ovat tehneet varmasti työtänsä niin hyvin kuin ovat voineet ellei vielä paremmin, mutta resurssien rajoissa.
2. Luulen, että hoidon laatu ei ole niinkään parantunut. Laatu on parantunut, mutta laadun taso on ollut erilainen ennen.
3. Vuosisadan alussa hoitotyössä oli laatua sen verran, mitä on voinut antaa. Tänä päivänä on varaa antaa hoidolle laatua enemmän, mikä johtaa hyvään hoitoon.

Unknown kirjoitti...

1. Mielestäni entisajan hoito mielenterveys potilaille oli karua. Milemeterveyspotilaiden hoito oli vajavaista, eikä mielestäni entisajan metodit auta mielenterveysongelmiin. Ennemmin pahentaa sitä. Pelokkaan skitsofreeniaa sairastavan potilaan sitominen tai yksin jättäminen on kohtuutonta ja kaikkea muuta kuin inhimillistä. Myös hoitajien työskentely olot ovat olleet kamalat. Työstä tuli koko elämä, eikä mielenterveyshoitaja päässyt ns. työtään pakoon minnekään. Myös entisaikaan työssä oli jatkuvasti pelko väkivallasta.

2. Hoidon laatu on parantunut huomattavasti. Nykyään käytössä on laadukkaat ja intensiiviset psykoterapiat sekä lääkkeet jotka helpottavat esim. Skitsofreniaa sairastavan arkea. Lääkkeillä saadaan pahat äänet sekä harhakuvat poistumaan, mikä helpottaa skitsofreenikon elämää huomattavasti.

3. Alkuaikojen mielenterveyspotilaiden hoito kuulostaa aivan kamalalta ja epäinhimilliseltä. Mielenterveyspotilaat suljettiin vaan kauas muista, ja jätettiin hoitamatta. Silloin ei toki ollut vielä kehitetty lääkkeitä eikä muitakaan hoitomuotoja. Alkuaikojen mielenterveyspotilaiden hoito ei ollut laadukasta.

Joonas kirjoitti...

Ainakin ollaan inhimillisempään suuntaan menty 1800-1900 vaihteeseen verrattuna. Lääkitys on ollut mullistava muutos mt- potilaitten kohdalla. Hoidon laatu on myös parantunut tämän myötä ja koulutukset ovat parantuneet.
Lobotomia hirveä keksintö joltakulta.

Elisa kirjoitti...

1. On varmasti lisännyt. Hoitajien koulutukseen panostetaan nykyään paljon enemmän kuin ennen ja koulutukseen kuuluu opetusta ihmisarvon kunnoittamisesta ja ammatillisesta käyttäytymisestä.
2.On parantunut, hoidot paljon inhimillisempiä kuin ennen, potilaiden ihmisarvoa kunnioitetaan yms.
3.Kyllä oli laatua, mutta tietoa ei tietenkään niin paljon kuin nykyään.

Elina kirjoitti...

Nykyajan hoitohenkilökunnan osaaminen on lisääntynyt ja psyykkisiä sairauksia yleensäkin ymmärretään paremmin kuin ennen. Ennen näitä sairauksia hoidettiin niillä keinoilla ja tietopohjalla mitä silloin oli, mutta keinot ei välttämättä ollut mitään parhaita mahdollisia. 1900-luvun alun hoito oli lähinnä sairaiden sulkemista pois normaalielämästä ja heidän vahtimistaan.

Unknown kirjoitti...

Nykyaikana panostetaan enemmän hoitotyön koulutuksissa arvostavaan ja kunnioittavaan potilaskohtaamiseen. Toki levottomissa tapauksissa tarvitaan kemiallisen rajoittamisen, sekä psyykkisen rajoittamisen vuoksi fyysistä rajoittamista. Nykyaikana mielestäni ei välttämättä olla niin kovakouraisia hoidettavia kohtaan ja toisaalta lääkehoitokin on kehittynyt huomattavasti 50 vuoden takaa.
Hoidon laatu on nykyaikana parantunut. Toki potilaan hoito riippuu myös siitä millanen hoitaja on, mutta pääosin nykyään hoitomenetelmät ovat parantuneet, enää ei käytetä verkko häkkejä rauhoittamaan potilaita, eikä lepareita. Vuosisadan alussa oli paljon tietämättömyyttä eri hoitotyön menetelmistä ja ei ollut vielä tarpeeksi tietoa lääkkeiden vaikutuksista, hoidettiin paljon alkoholillakin mielenterveysongelmia.

Anonyymi kirjoitti...

1.Kaikkiin psyykkisiin sairauksiin on suhtauduttu hyvin negatiivisesti ja pelokkaasti. Nykyään käsitys
mielenterveydenhäiriöistä on muuttunut positiivisemmaksi ja ongelmista tiedetään enemmän, jolloinka niitä on helpompi hoitaa inhimillisemmin. Mielestäni mielenterveysongelmien hoidon historiasta voidaan lähinnä oppia kuinka sairastuneita EI tulisi hoitaa.
2.Työ on ollut itsessään niin paljon erilaista kuin nykyään sekä ei ole ollut hoitomuotoja samalla tavalla kuin tänäpäivänä. Hoitajat ovat tehneet varmasti työtänsä niin hyvin kuin ovat voineet ellei vielä paremmin, mutta resurssien rajoissa.
3.Kaikkiin psyykkisiin sairauksiin on suhtauduttu hyvin negatiivisesti ja pelokkaasti.Nykyään kartoitetaan ja keskitytään itse ongelman aiheuttajaa ja puretaan sitä, ennen lykättiin vain lääkkeet käteen ja sai viettää loppuelämänsä laitoksessa.Sona S

Unknown kirjoitti...

1. Nykyajan lisännyt koulutukseen panostetaan paljon kuin ennen ja koulutustaso on kohonnut ja tieto lisääntynyt.
2. Koko ajan on pyrittävä parantumään jokaisella osa-alueella, joten. Nyt on ennemään työvälineet hoitotyössä ja helpotanut hoitotyötä,kuin ennen.
3. Vuosisadan alussa hoitotyössä oli laatua sen verran, mitä on voinut antaa. Tänä päivänä on varaa antaa hoidolle laatua enemmän, mikä johtaa hyvään hoitoon.
Tamana

Unknown kirjoitti...

1.Nykyajan hoitotyöntekijöiden koulutus on lisännyt ammatillisuutta ainakin sen suhteen, että nykyään mielisairaita kohdellaan ihan eri tavalla kuin ennen, esimerkiksi mielisairaasta käytettiin aina ennen sanaa hullu vähän niin kuin negatiivisella sävyllä, kun taas nykyöän puhutaan mielisairaista mikä on neutraalimpi sana eikä niin leimaava. Ennen hoito ei myöskään ollut millään tavalla inhimillistä nykypäivään verrattuna, mutta se johtui ihan puhtaasti tiedon ja ymmärryksen puutteesta eikä niinkään hoitajan ammattiminästä.

2. Hoidon laatu on huomattavasti parantunut entisajoista, sillä ennen ei oikeastaan edes hoidettu vaan pikemminkin eristettiin mielisairaat muista ihmisistä laitoksiin ja heitä kojdeltiin todella huonosti muka "hoitamalla",esimerkiksi heitä pidettiin niin kutsutuissa verkkosängyissä, joihin heidät laitettiinb yöksi/ koko päiväksi muka estämään itsensä satuttamisen vaikka todellisuudessa se esti kaikenlaisen liikkumisen ja pakotti olemaan makuuasennossa. Lisäksi heitä pidettiin rauhoittumismielessä montia tunteja kylvyssä, joka oli joskus todella kylmää ja joskus todella kuumaa.
Hoidon laatu on myös parantunut siinä suhteessa, että 1950-luvun puolivälistä lähtien hoidon tueksi on tullut pitkin matkaa erilaisia psyykelääkkeitä ja useille mielensairauksille omat lääkkeensä.
Hoidon laatu on parantunut myös siinä suhteessa, että enää hoitoon jotuminen ei tarkoita sitä, että vietät loppuelämäsi hoitolaitoksessa, vaan sieltä on myös mahdollista päästä pois niin sanotusti terveeksi, toisin kuin ennen vanhaan hoitolaitokseen joutuminen tarkotti automaattisesti sitä, että olet siellä kuolemaan asti.

3. Vuosisadan alun hoitoa ei voi sanoa olleen laadukasta, vaikka silloin annettiinkin niin hyvää hoitoa kuin vain suinkin niillä tiedoilla osattiin/uskottiin olevan laadukasta hoitoa. Muista eristämistä, päivän kestävävästä kylmä/kuuma kylvystä, verkkosängystä sun muista sen ajan hoitokeinoista ei nykytiedolla voi todellakaan sanoa olevan laadukasta.

Joona Tofferi kirjoitti...

1. Nykyaikana koulutus on varmasti painottanut inhimillisyyttä psyykkisten sairauksien hoidossa. Psyykkisesti sairas ihminen kohdataan oikeastaan tavallisena ihmisenä. Entisaikaan mieleltään sairasta sanottiin hulluksi ja mielisairaus oli suuri häpeä. Koulutus on tietenkin kehittynyt valtavasti ja erilaisia hoitotyön keinoja on enemmän kuin ennen.


2. Hoidon laatu on parantunut paljon. Esimerkiksi lääkehoito on mullistanut hoitotapoja. Enää ei tarvita niin paljon pakkokeinoja, vaan lääkkeillä voidaan hoitaa. Psykoterapia yhdistettynä lääkehoitoon antaa hyviä tuloksia vaikeissakin tilanteissa. Hoitajien ja hoidettavien välillä oli fyysisiä kahakoita, joita tämän päivän hoidossa ei ole ainakaan niin paljon. Entisaikaan käytettiin rauhoittavia kylpyjä, jotta potilas rauhoittuisi. Tänä aikana se olisi turhaa hoitoa. Lääkehoito on mahdollistanut vaikeidenkin tapausten hoidon. Yhä enemmän pystytään hoitamaan mielen sairauksia ja ehkäisemään tautien oireita.


3.Hoidon laatu 1900-luvun alussa oli siihen aikaan katsottuna ihan hyvätasoista, mutta jos sitä vertaa nykyajan hoitotyön laatuun niin se on huonotasoista. Dvd:ssä kerrottiin, että jos mielisairaalaan joutui niin sieltä ei kovin helposti enää siirrytty ns. normaaliin elämään. Nykyaikana se on hieman toisin. Vuosisadan alussa ihmisiä suljettiin verkkohäkkiin, kun muuta keinoa ei ollut levottomuuden hoitamisessa. Tietenkin sen ajan hoito oli niin hyvää kuin pystyttiin antamaan.

Anonyymi kirjoitti...

1. Mielestäni on lisännyt ammattillisuutta ja inhimillisyyttä, koska nykypäivänä panostetaan vähän eritavalla hoitohenkilökunnan koulutukseen ja siihen miten potilaita kohdellaan.

2.On parantunut huomattavasti. Lääketiede on kehittynyt niin paljon, että lääkkeillä on suuri merkitys mielisairaiden hoidossa. Lisäksi on terapia on nykyään yksi todella tärkeä hoitomuoto.

3.Vuosisadan alun hoitotyö ei juurikaan ollut kovin laadukasta. Keinoja joita käytettiin mielisairaiden hoitona olivat karuja ja epäihnimillisiä.
-Maarit

Katri Landen kirjoitti...

1. No kyllä nykyään panostetaan siihen koulutuksessa, että kaikki hoitajat osaisivat kohdella potilaita inhimillisesti ja arvostavasti. Ennen ei varmaan ole ollut niin hyvä koulutus tai ei ole välttämättä tarvinnut koulutusta lainkaan päästäkseen töihin esim. mielisairaalaan. Joten kukaan ei ole vahtinut millaisia ihmisiä sinne menee töihin. Mutta kyllä varmasti ennenkin hoitajat ovat yrittäneet tehdä parhaansa ja ei silloinkaan varmaan kovin moni ole halunnut siihen työhön, jos ei olisi välittänyt toisista ihmisistä. Silloin ei ole ollut niin tarkkaa, miten potilasta kohdellaan, vaan tärkeintä oli, että perushoitotoimenpiteet tulevat hoidetuksi. Yleisesti ottaen on ollut vähemmän tietoa sairauksista ja ylipäätään hoidoista.
2. No kyllä hoidon laatu on varmasti parantunut, sillä nykyään hoidon laadun tarkkailu on lakisääteistä ja ihmiset voivat valittaa, jos he ovat kokeneet saaneensa huonoa tai väärää hoitoa. Toisaalta ennen vaatimustaso on ollut erilainen eli kukaan ei ole osannut ajatella/vaatia parempaa hoitoa, sillä parempaa ei ole ollut.
3. No kyllä varmasti jonkinlaista laatua on ollut, mutta se on varmasti ollut tekijästä itsestään tai sairaalasta enemmän kiinni, että minkälainen hoito on heidän mielestään ollut hyvää. Ei ole ollut mitään yhtenäisiä käytäntöjä tai muutenkaan ulkopuolelta määritettyjä laatukriteerejä siitä, millaista hyvän hoidon tulisi olla. Ennen esim. ajateltiin hyvänä asiana sitä, että mielisairaat ja kehitysvammaiset suljetaan johonkin laitoksiin, etteivät he ole tavallisten ihmisten keskellä vaivana.

Anonyymi kirjoitti...

1. Onko nykyajan hoitotyöntekijöiden koulutus lisännyt ammatillisuutta ja inhimillisyyttä hoitotyöhön verrattuna DVD:n aikaan?
Nykyään tietous on parempaa ja koulutus laadukkaampaa. Joten kyllä, nykyään hoitotyö on inhimillisempää kuin ennen.
2. Onko hoidon laatu parantunut entisistä ajoista?
Kyllä varmasti, koska koulutuksen taso on noussut.
3. Oliko vuosisadan alun hoitotyössä laatua?
Laatua oli sen verran kuin silloin pystyttiin tarjoamaan.

-Emma

Juho V kirjoitti...

1. Vuosien varrella tutkimuksista saatu tieto on parantanut huomattavasti mielisairaaloiden oloja ja hoitajien koulutusta. Alkuaikoina mielisairauksia ja niiden syitä ei ymmärretty riittävästi, joka tosiaan teki "hoitotoimenpiteistä" melko epäinhimillisiä.
2. Psykologia on kehittynyt huomattavasti 1900-luvun alusta, ja tämä näkyy tottakai myös hoitajien ja lääkärien koulutuksen syventymisenä ja laajenemisena. Ymmärryksen karttuessa hoidon laatu on parantunut.
3. Aikansa näkökulmasta hoidossa oli laatua, joskin takaisin päin katsottaessa hoitomuodot olivat rujoja, ja eristäminen usein elinikäistä. Menneisyydessä yksinkertaisesti ei ollut tarpeeksi laajaa ymmärrystä mielenterveysongelmista, ja eristäminen nähtiin tarpeellisena "tavallisten" ihmisten häiriköinnin pelossa.