Vastaa seuraaviin kysymyksiin omilla ajatuksillasi ja mielipiteilläsi.
Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole.
1. Pohdi potilaan hoitotahtoa ja omaa lähihoitajan etiikkaasi hoitotahdon toteuttajana.
a. Missä suhteessa/asioissa hoitotahtoa olisi helppo / vaikea toteuttaa?
b. Miten suhtaudut eutanasiaan (kuolinapu)?
c. Mitä ajattelet hoitotahdosta omaisen näkökulmasta? Onko omaisella oikeus vaatia potilaan jättämistä ilman hoitoa?
2. Mitä ajattelen elokuvassa esitetystä yhteistyöstä omaisten ja hoitokodin henkilökunnan välillä? (Esim. tytär – osastonhoitaja, yhteistyö / kommunikointi aluksi ja lopuksi)
Entä mitä ajattelet byrokratiasta tilanteessa, jossa asukkaan elämän viime vaiheita voisi helpottaa (esim. sairaalasänky hoitokotiin)?
4. Omaisen keskustelua lääkärin kanssa ei pidetty mahdollisena,
se oli ’käytäntö’. Kuinka pitkälle omaisen on siedettävä tällaisia
’käytäntöjä’?
4 kommenttia:
1. a) Hoitotahtoa on helppo toteuttaa esim. jos potilas ei halua pitkäaikaisen ja hiljalleen pahenevaan sairautensa hoitoon käytettäväksi lääkkeitä. Vaikea on taas toteuttaa hoitotahtoa jos potilas ei halua kipulääkitystä, silloin tuntuu pahalta katsoa toisen kärsimystä.
b) Suhtaudun siihen kielteisesti, koska mielestäni se ei ole oikein. Elämä on sen pituinen kuin se on, eikä siihen saisi puuttua. Tietenkin kaikilla on siihen oma kantansa.
c) Omainen voi tuntea potilaan hoitotahdon olevan ihan hyvä asia, koska silloin potilaan oma tahto toteutuu. Jos potilaalla on hoitotahto niin se varmasti helpottaa omaisen taakkaa. Omaisella ei ole oikeutta vaatia potilaan jättämistä ilman hoitoa, jos hoitotahdossa ei ole valtuutettu toista henkilöä tekemään hoitopäätöksiä hoitotahdon laatijan puolesta.
2. Yhteistyö ei sujunut kyllä kovin hyvin alussa. Hoitokodin henkilökunnasta kukaan ei ottanut sitä vastuuta hoitotahdosta aluksi. Hoitotahto oli henkilökunnalle vielä vieras asia, eikä sitä osattu ottaa oikein huomioon. Lopussa yhteistyö parani selkeästi.
3. Mielestäni rutiineissa (ruokailu, vierailut, suihkutus, ulkoilu) otetaan huomioon jokaisen asukkaan kyvyt ja osaaminen. Jokaisen omat tarpeet huomioidaan ihan hyvin. Parannettavaa olisi vielä siinä, että hoitokodissa asuville ihmisille tarjottaisiin mahdollisuutta nukkua oman vuorokausirytminsä mukaan ja he pääsisivät käymään ulkona useammin. Toimintaa ei ole koskaan ollut kyllä liikaa vanhuksille. Siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, että monet vielä kykenevät tekemään monenlaisia asioita, kun heitä vähän ohjaa. Byrokratia hidastaa liian paljon tilanteissa, joihin tarvitaan nopeita ratkaisuja.
4. Mielestäni omaisen pitäisi saada keskustella lääkärin kanssa, jos siihen on tarvetta. Tietenkin lääkärillä on monia asioita hoidettavana, mutta hyvään hoitoon kuuluu ottaa omaiset huomioon.
5. Ehkä siihen muutokseen vaikutti myös saattohoidosta vastaavan lääkärin kanssa keskustelu ja se, että tytär huomasi ettei kivun hoito kuitenkaan vaikuta siihen hoitotahdon toteutumiseen.
- Joona T
1.
a) Hoitotahtoa on varmasti helppo toteuttaa silloin kun potilaan toiveet ovat samansuuntaisia kuin omatkin tavoitteet parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Vaikeita esimerkiksi juuri tällaisissä tapauksissa kuin mitä tässä elokuvassakin oli, eli kun potilas ei halua hoitoa joka olisi helposti toteutettavissa.
b) Suhtaudun eutanasiaan myönteisesti, mutta siihen tulisi olla tarkat säädökset. Kun potilas on esimerkiksi kuoleman sairas eikä loppuelämä enää tarjoa muuta kun kipua ja odottelua kuolemasta sen pitäisi olla sallittua. Tietysti potilaan pitäisi myös olla niin orientoitunut tähän päivään, että hän ymmärtää tilanteen täysin ja hänellä ei ole vaikkapa mielenterveysongelmia päätöksen takana.
c) Omasta mielestä omaisella ei ole oikeutta päättää potilaan puolesta.
2. Elokuvan alussa yhteistyö ei ollut hyvää ja siihen suurin syy oli varmasti kommunikaatiossa. Lopuksi tilanne parani sitä mukaa kun omainen ja osastonhoitaja kertoivat oman puolensa tilanteessa.
3. Hoitoalan rutiinit hoitolaitoksissa ovat liian jäykkiä ja hoitoa ei pysty toteuttamaan yksilöllisesti. Tähän suurin syy on varmasti hoitohenkilökunnan riittämättömyys, sillä yksilöllinen hoito ja aikataulut vaativat myös enemmän aikaa hoitajalta. Osastonhoitajalla tai muulla osaston tilanteista tietävällä pitäisi olla enemmän oikeuksia esimerkiksi juuri hankintojen suhteen, sillä hän on joka päivä näkemässä muuttuvia tilanteita ja toiminta olisi nopeampaa.
4. Tälläisissa tilanteissa omaisten pitäisi ehdottomasti saada puhua lääkärin kanssa. Oikeastaan sen kuuluisi olla omaisten oikeus oli tilanne mikä hyvänsä
5. Tilanteeseen varmasti vaikutti se että tuollainen tilanne olisi kelle vaan vaikea, ja tyttärellä meni aikaa miettiä tilanne läpi.
1. a) Hoitotahdon toteuttamisen helppous riippuu monesta eri asiasta. Jos asiakas on parantumattomasti sairas ja ikänsä sekä fyysisen kuntonsa puolesta lähellä kuolemaa tai muuten todella huonossa kunnossa, on mielestäni hoitotahtoa hoitajana helppoa toteuttaa. Riippuen, millaisen hoitotahdon asiakkaani on tehnyt. Toisaalta, jos asiakkaana on hyväkuntoinen asiakas jolla on elvytyskielto, tuntuu väärältä olla elvyttämättä tilanteen tullessa.
b) Suhtaudun eutanasiaan myönteisesti. Mielestäni myös Suomessa täytisi sallia ns. armomurhat, tietenkin harhaan harkiten, lääkärin diagnoosina sekä asiakkaan ja omaisten suostumuksella. Varsinkin laitoshoidossa olevat monesti ovat niin huonossa kunnossa, että helpompi sekä inhimillisempi tie olisi kuolema kuin se että kärsimystä pidennetään.
c) Jollain tapaa omaisen kuuluu saada sanoa mielipiteensä asiakkaan hoidossa. Varsinkin silloin, jos asiakas ei enään itse ymmärrä omaa parastaan. Ensijaisena kuitenkin on asiakkaan oma toive.
2. Elokuvan alussa omaisen ja hoitohenkilökunnan kommunikaatio muistutti valitettavan paljon sitä, mitä oikeastikkin hoitolaitoksissa on. Kommunikaatio ei hoitohenkilökunnan välillä ollut juurikaan sekä tietämättömyys hoitotahdosta ja siitä kuinka hoitotahdon ollessa tulee toimia. Elokuvan lopussa oli hienoa, kun osaston hoitaja käski tehdä valituksen jotta asiat muuttuisivat parempaan. Asiakkaan ja omaisen sana painavat todellisuudessakin enemmän kuin meidän hoitajien.
3. Mielestäni hoitolaitoksissa ei pystytä toteuttamaan jokaisen asiakkaan yksilöllistä tarvetta hoitoon, eikä asiakas yleensä saa sellaista hoitoa tai apua jota todella tarvitsee. Resurssit eivät riitä huomioimaan jokaisen yksilöllistä tarvetta. Hoitoalalla suurin syy huonoon hoitoon on ajanpuute, liian vähäinen henkilökunta sekä epäpätevät ja tympääntyneet hoitajat.
4. Mielestäni omaisen olisi täytynyt saada keskustella lääkärin kanssa. Itse en olisi tyytynyt tuohon ratkaisuun vaan olisin tehnyt valituksen hoitolaitoksesta.
5.Mielestäni ei toisaalta ole ristiriitaa. Kipulääkitys ei kuitenkaan hidasta lähentyvää kuolemaa, vaan helpottaa oloa ja luo kuolemasta helpomman.
1.
a. Ajattelen asian siten että kyseessä on asiakkaan oma toivomus ja tahto jota kuuluu noudattaa vaikka se sattuisikin itsestä pahalta tuntumaan.
b. Näen eutanasian ehdottomasti positiivisena. Tottakai kyseisestä toimenpiteestä pitäisi neuvotella ja keskustella tarkoin harkiten lääkärin, omahoitajan, asiakkaan ja omaisten kesken. Mikäli tiedetään edessä olevan hidas ja hyvinkin tuskallinen kuolema, eikä vointia enää viimemetreillä voitaisi mitenkään helpottaa, on järkevintä olla pitkittämättä kärsimystä.
c. Mikäli potilaan omassa hoitotahdossa lukee ettei hän halua hoitoa, on nähdäkseni omaisen tehtävä vahtia että hoitotahto toteutuu myös tilanteessa jossa potilas itse ei ole enää kykeneväinen ilmaisemaan mielipidettään.
2. Tässä pätkässä nähty kommunikaatio ja yhteistyö henkilökunnan ja omaisen välillä oli melkolailla kiireen ja stressin sävyttämää ja sotkemaa ja muistuttaa harmillisen paljon siitä millaista monen isomman osaston ja hoitokodin arki on. Myös henkilökunnan kesken on selkeästi kommunikaatiokatkoksia.
3. Monissa laitoksissa päivärytmi on liian "kiveen kirjoitettu" ja joustamaton. Tämä vaikuttaa suoraan sekä työntekijöiden työn tulokseen ja stressitasoihin sekä tottakai asukkaiden itsensä mielentilaan. Joissakin paikoissa myös henkilökunnan vähyys on jatkuva ongelma. Tällaisissa tilanteissa asiakkaiden yksilölliset tarpeet eivät tule huomioiduiksi kuten olisi tarpeen.
4. Tällaisia "käytäntöjä" ei nähdäkseni saisi olla. Ne tekevät kaikesta kommunikaatiosta ja päätöksenteosta liian hidasta ja monimutkaista. Mikäli omaisen täytyy päästä keskustelemaan lääkärin kanssa asiakkaan asioista, on siihen ehdottomasti oltava mahdollisuus.
5. Tytär on itsensä kanssa ristiriidassa jossain määrin sillä hän ei selkeästi haluaisi isänsä vielä kuolevan, mutta siitä huolimatta halusi myös loppuun asti noudattaa isänsä hoitotahtoa.
Lähetä kommentti