Kirjoita artikkelista omia mieleipiteitäsi, joissa otat kantaa kirjoituksen sisältöön.
Voisiko kulttuurilla olla vaikutusta esim. lääkkeiden käyttöön vanhushuollossa?
Miten itse toimit omassa elinympäristössäsi?
13 kommenttia:
Joona Tofferi
kirjoitti...
Tekstissä kerrotaan, että kulttuuri parantaa terveyttä ja lisää elinaikaa jopa muutamalla vuodella. Se pitää varmasti paikkansa, sillä kun ihminen harrastaa sitä mistä tykkää niin varmasti se lisää ainakin tyytyväisyyttä ja mielenkiintoa elämää kohtaan. Ihmisten välinen kanssakäyminen yhdistettynä yhteiseen harrastukseen tuo varmasti mielihyvän tunteita. Suomalaiset ovat oppineet luottamaan itseensä ja pyrkivät itsenäisesti tekemään asioita, mutta viime vuosina ja vuosikymmeninä kulttuurin harrastaminen on lisääntynyt. Pakolaiskriisin myötä Suomessa on huomattu, kuinka kulttuuri-ilmasto ei ole vielä monikulttuurille kokonaan suotuisa verrattuna esim. Ruotsiin. Itse toimin elinympäristössäni niin, että hyväksyn toiset ihmiset sellaisena kuin he ovat. Omassa lähipiirissä on ollut tapana osallistua yhteisiin talkoisiin, esim. rakennus tai siivoustalkoisiin Toisten luona kylässä käyminen on säilynyt. Liikunta-aktiivisuus on omalla kohdalla hieman suurempi kuin kulttuuriaktiivisuus. Jos vanhukset harrastaisivat yhdessä enemmän, niin heidän terveys säilyisi varmasti parempana elämän loppuun saakka. Monet vanhukset ovat yksinäisiä ja masentuneita. Heille olisi tärkeää saada kuulua johonkin harrastuspiiriin. Harrastus voisi olla jokin yhteinen toiminta esim. villasukkien teko tai vaikka kahvittelu muiden vanhusten kanssa. Näin aktivoimalla vanhuksia lääkkeiden tarve vähenisi.
Kulttuurin harrastamisella olisi varmasti positiivista vaikutusta vanhusten elämään. Jos vanhuksilla olisi mielekkäitä kulttuuriharrastuksia esim. he voisivat käydä kylässä toisten luona tai käydä vaikkapa teatterissa (jos pitää sellaisesta), niin heidän elämänsäkin olisi varmasti mielekkäämpää. He todennäköisesti eivät sairastuisi masennukseen ja niin ei tarvittaisi masennuslääkkeitä jne.
Artikkeli käsittelee kulttuurin merkitystä ihmisen terveydelle ja eliniälle. Kerrotaan, että kulttuurin harrastaminen parantaa terveyttä ja lisää elinikää parilla vuodella, jos sitä harrastetaan yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kun ihminen harrastaa jotain itselleen mielekästä asiaa, kuten vaikka ikäihminen käy teatterissa ystäviensä kanssa, hän saa siitä mielihyvää jonka saa jakaa läheisten ihmisten kanssa. Harrastukset tuovat mielekkyyttä elämään ja ehkäisevät esimerkiksi ikäihmisen yksinäisyyttä ja syrjäytymistä yhteiskunnasta. Tällöin lääkkeidenkin tarve vähenee (masennuslääkkeet ym).
Itse harrastan kulttuuria, esimerkiksi käyn paljon elokuvissa ja konserteissa aina kun on mahdollista. Vietän paljon aikaa ystävieni kanssa ja hyväksyn erilaisuuden ja pidän Suomenkin monikulttuurisuutta rikkautena.
Kulttuurin harrastaminen vaikuttaa positiivisesti ihmisen sosiaalisiin taitoihin, psyykkeeseen sekä fyysiseen hyvinvointiin. Kulttuuri, yhdessä tekeminen ja uudet ihmiskontaktit lisäävät ikään katsomatta yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja yksinäinenkin ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Kulttuurilliset tapahtumat ovat varsinkin ikä-ihmisille hyviä tilanteita solmia uusia ystävyyssuhteita, mikä edistää kokonaisvaltaista hyvivointia. Uskon, että kulttuuria harrastava, voi henkisesti paremmin kuin kotona aikaa viettävä henkilö. Kulttuurilla itsellään ei tähän ole suurta vaikutusta vaan sillä, miten kulttuuri sekä tapahtumat saa ihmiset käyttäytymään ja solmimaan uusia ihmiskontakteja. Kulttuurin avulla yksinäinenki saa tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan ja tapaa ihmisiä joilla on samanlaiset mielenkiinnon kohteet.
Artikkeli väittää, että kulttuurin harrastaminen ja yhteisöllinen toiminta parantavat terveyttä ja lisäävät elinaikaa jopa kahdella tai kolmella vuodella, sillä kulttuurin harrastaminen tuo mukanaan hyödyn, sillä sen kautta ollaan yhdessä muiden kanssa, opitaan luottamaan toisiin ja saadaan tuntea yhteenkuuluvuutta. Mielestäni artikkeli on oikeassa, sillä kulttuurinen harrastaminen tukee ihmistä/vanhusta niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti, jotka taas ovat avainasemassa siinä, että ihminen pysyy terveenä ja hyvinvoivana pidempään. Kulttuurin harrastamisessa usein vielä nuo kolme eri osa aluetta yhdistyvät, jolloin hyöty on moninkertainen ja täten se voi juuri vaikuttaa siihen että ihminen elää pidempään. Esimerkiksi juuri artikkelissakin mainittu talkoo edesauttaa niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista hyvinvointia. Jos otetaan esimerkkinä talkootöinä toteutettu pihojen haravointi, niin siinä itse haravoiminen tukee rasitukseltaan fyysistä kuntoa, yhdessä olo edesauttaa sosiaalista kuntoa ja täten ehkäisee syrjäytymistä ja hyvin tehty työ luo taas mielihyvää sekä antaa itselleen onnistumisen kokemusta ja täten tukee psyykkistä hyvinvointia. Lisäksi talkootöissä on juuri ideana auttaa muita, jolloin vanhus saa kokea itsensä tarpeelliseksi ja täten se antaa voimia ja motivaatiota itsensä huolehtimiseen, jotta voisi auttaa toisenkin kerran. Sitä paitsi on kyse mistä kulttuurillisesta harrastuksesta tahansa, niin jos se on itselle mieluista ja sitä tekee säännöllisesti ja usein niin en näe syytä miksei se oikeasti voisi pidentää elinikää muutamalla vuodella jos siitä saa juuri hyöytä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Artikkelissa väitetään myös, että kulttuuri edistää terveyttä vähintäänkin yhtä hyvin kuin liikunta. Mielestäni asia voi hyvinkin olla niin, sillä kulttuuriharrastuksessa( kuten artikkelissa asiaa kutsuttiin) ilmenee samat terveyttä edistävät asiat kuin liikunnassakin. Molemmissa voi esimerkiksi etsiä sen oman juttunsa, jonka kautta saa sitä terveydelle hyväksi koettua mielihyvää. Molemmat voivat olla myös fyysisesti rasittavia, kulttuurisesti se voi olla esimerkiksi jokin tanssitapahtuma tai ihan vaan festareilla käynti. Sosiaalisesti molemmissa voidaan tehdä asioita yhdessä muiden kanssa ja jakaa esimerkiksi onnistumisen kokemuksia. Lisäksi niissä molemmissa voi esiintyä muitakin samoja terveydelle hyödyksi olevia asioita kuten: aktiivisuutta, osallistumista, uuden oppimista, itsensä ylittämistä yms lajista ja kulttuurisesta harrastuksesta riippuen.
Mielestäni kulttuurilla voi olla positiivista vaikutusta lääkkeiden käyttöön vanhushuollossa, siten että joitakin lääkkeitä voidaan vähentää tai jopa pois jättää kulttuurin avulla. Esimerkiksi jos masennukseen taipuva vanhus saa vanhainkodissa harrastaa jotakin sellaista mikä tuo hänelle itselle mielihyvää, niin ei välttämättä tarvitse ollenkaan masennuslääkkeitä tai ainakin hyvin vähän. Sen avulla voidaan myös joissain tapauksissa varmasti vähentää esimerkiksi levottomuuteen käytettäviä lääkkeitä, sillä musiikilla on useille ihmisille todella rauhoittava vaikutus.
Olen itse todellakin enemmän kulttuurin harrastaja kuin aktiivinen liikkuja. Tykkään nimittäin käydä teatterissa, elokuvissa ja konserteissa yhdessä kavereideni kanssa aina kuin se on vain mahdollista. Liikunta minulle rajoittuu vain satunnaiseen lenkkeilyyn ja arkiliikuntaan.
Vanhuksia on erilaisia, toisiin puree kulttuuri enemmän kuin liikunta, mutta uskoisin että päivittäinen liikunta pitäisi mielen virkeänä. Suomalaiset jakautuvat kahteen kuntoluokkaan, niihin jotka liikkuvat ja niihin jotka eivät liiku. Ne jotka päättävät nuoresta pitäen liikkua päivittäin ja harrastaa fyysisesti kuormittavaa liikuntaa 2-3 kertaa viikossa tekevät sitä todennäköisesti vanhempinakin, niin kauan kun paikat vaan kestää, mutta ne jotka eivät liiku ja sanovat että liikkuvat sitten esim. eläkkeellä ei tod. näkösesti liiku silloinkaan. Monikulttuurisuus Suomessa on saanut ihmisiä enemmän avautumaan ulospäin kuorestaan positiivisena vaikutuksena. Suomalaiset ovat kyllä monet maahanmuuttaja taustaiset ottaneet melko kylmästi vastaan, ei kaikki mutta osa, ei kuitenkaan saisi yleistää ja leimata liikaa mitään ihmisryhmää.
Lehtiartikkelissa kerrotaan kulttuurin vaikutuksesta positiivisesti ihmiseen. Monimuotoiset kulttuurit parantavat terveyttä ja lisäävät elinikää jopa vuosilla. Yhdessä vietetty aika ystävien kanssa sekä sosiaalinen yhdessäolo tuovat turvallisuuden tunnetta sekä lisäävät mielihyvää ja kuuluvuuden tunnetta. Teatterit, käsityökerhot, puutyökurssit ja kuorot ovat sosiaalisia tapahtumia, jotka estävät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä sekä voivat myös parhaassa tapauksessa voivat ehkäistä vanhusten masennusta. Tämä yhdessäolo ja mielekäs tekeminen voi mielestäni myös vähentää ikäihmisten lääkitystä sekä parantaa mielenterveyttä.
Lehtiartikkeli kertoo, että kulttuurin harrastaminen, yhdessä muiden ihmisten kanssa, voi lisätä elinikää muutamalla vuodella. Tämä on hyvin todennäköistä, sillä yhteinen tekeminen muiden kanssa pitää mielen virkeämpänä ja edesauttaa positiivisempaan ajatteluun. Olen huomannut myös omassa lähipiirissäni tämän hyödyn, kun käydään esim. teattereissa ja nähdään muita ihmisiä, ei tule jäätyä yksin omiin oloihin ja näin ollen myös lääkkeiden käyttäminen esimerkiksi uneen vaikuttavat lääkkeet ovat jääneet vähemmälle. Suosin myös itse kulttuuriharrastusta. Pyrin käymään elokuvissa ja erilaisissa konserteissa aina mahdollisuuksien mukaan ja näen ystäviäni lähes päivittäin.
Artikkelissa käsitellään kulttuurin merkitystä terveydelle ja että se voi jopa pidentää ikää. Olen samaa mieltä, että kulttuuri on hyväksi terveydelle, koska se esimerkiksi kasvattaa sosiaalisuutta, tutustuu uusiin ihmisiin. Vanhuksille varmasti kulttuurin harrastaminen tuo paljon positiivisia vaikutuksia elämään. Esimerkiksi kulttuuri ehkäisee yksinäisyyttä iäkkäiden ihmisten keskuudessa ja myös masennusta, joten mielialalääkkeitä ei välttämättä tarvitsisi. Itse harrastan kulttuuria käymällä elokuvissa, teatterissa ja erilaisissa tapahtumissa.
Tekstissä kerrotaan, että kulttuuri parantaa terveyttä ja lisää elinaikaa jopa muutamalla vuodella. Tämä on hyvin todennäköistä, sillä yhteinen tekeminen muiden kanssa pitää mielen virkeämpänä ja edesauttaa positiivisempaan ajatteluun. Olen huomannut myös omassa lähipiirissäni tämän hyödyn, kun käydään esim. elokuvaa katsomaan ja nähdään muita ihmisiä, ei tule jäätyä yksin omiin oloihin ja näin ollen.
Kulttuurin harrastaminen vaikuttaa positiivisesti ihmisen sosiaalisiin taitoihin, psyykkeeseen sekä fyysiseen hyvinvointiin.Monimuotoiset kulttuurit parantavat terveyttä ja lisäävät elinikää jopa vuosilla. Kulttuurin harrastamisessa usein vielä nuo kolme eri osa aluetta yhdistyvät, jolloin hyöty on moninkertainen ja täten se voi juuri vaikuttaa siihen että ihminen elää pidempään. Artikkelissa väitetään myös, että kulttuuri edistää terveyttä vähintäänkin yhtä hyvin kuin liikunta. Mielestäni asia voi hyvinkin olla niin, sillä kulttuuriharrastuksessa artikkelissa asiaa kutsuttiin ilmenee samat terveyttä edistävät asiat kuin liikunnassakin. sona saidfaqir
Olisi erityisen tärkeää, jos vanhuksille järjestettäisiin jotain kulttuuriin liittyvää aktiviteettiä. Pitäisi mielen virkeänä. Artikkelin mukaan se myös parantaisi terveyttä ja lisäisi eliainkaa kahdella tai jopa 3 vuodella. Kulttuurien harrastamisen väitetään myös vaikuttavan terveyteen samalla tavalla kuin liikunta, tästä olen eri mieltä. Kaikki kulttuurikaan ei kuitenkaan tee hyvää esim taiteilijat kärsivät luomisen tuskasta.
Kulttuurin harrastaminen vaikuttaa niin sosiaaliseen ja sitä kautta psyykkiseen toimintakykyyn kuin fyysiseen toimintakykyyn kun tulee lähdettyä liikkeelle. Itselle mieleinen tekeminen myös tottakai vaikuttaa positiivisesti mielialaan, joten kyllähän kulttuurin harrastaminen voisi varmasti vähentää esimerkiksi masennuslääkkeiden käyttöä kun tulee sosiaalista kanssakäymistä ja sisältöä päivään. Elokuvista tai teatteriesityksestä saattaa myös helposti syntyä keskustelua ennestään tuntemattoman ihmisen kanssa.
13 kommenttia:
Tekstissä kerrotaan, että kulttuuri parantaa terveyttä ja lisää elinaikaa jopa muutamalla vuodella. Se pitää varmasti paikkansa, sillä kun ihminen harrastaa sitä mistä tykkää niin varmasti se lisää ainakin tyytyväisyyttä ja mielenkiintoa elämää kohtaan. Ihmisten välinen kanssakäyminen yhdistettynä yhteiseen harrastukseen tuo varmasti mielihyvän tunteita. Suomalaiset ovat oppineet luottamaan itseensä ja pyrkivät itsenäisesti tekemään asioita, mutta viime vuosina ja vuosikymmeninä kulttuurin harrastaminen on lisääntynyt.
Pakolaiskriisin myötä Suomessa on huomattu, kuinka kulttuuri-ilmasto ei ole vielä monikulttuurille kokonaan suotuisa verrattuna esim. Ruotsiin. Itse toimin elinympäristössäni niin, että hyväksyn toiset ihmiset sellaisena kuin he ovat. Omassa lähipiirissä on ollut tapana osallistua yhteisiin talkoisiin, esim. rakennus tai siivoustalkoisiin Toisten luona kylässä käyminen on säilynyt. Liikunta-aktiivisuus on omalla kohdalla hieman suurempi kuin kulttuuriaktiivisuus.
Jos vanhukset harrastaisivat yhdessä enemmän, niin heidän terveys säilyisi varmasti parempana elämän loppuun saakka. Monet vanhukset ovat yksinäisiä ja masentuneita. Heille olisi tärkeää saada kuulua johonkin harrastuspiiriin. Harrastus voisi olla jokin yhteinen toiminta esim. villasukkien teko tai vaikka kahvittelu muiden vanhusten kanssa. Näin aktivoimalla vanhuksia lääkkeiden tarve vähenisi.
Kulttuurin harrastamisella olisi varmasti positiivista vaikutusta vanhusten elämään. Jos vanhuksilla olisi mielekkäitä kulttuuriharrastuksia esim. he voisivat käydä kylässä toisten luona tai käydä vaikkapa teatterissa (jos pitää sellaisesta), niin heidän elämänsäkin olisi varmasti mielekkäämpää. He todennäköisesti eivät sairastuisi masennukseen ja niin ei tarvittaisi masennuslääkkeitä jne.
Artikkeli käsittelee kulttuurin merkitystä ihmisen terveydelle ja eliniälle. Kerrotaan, että kulttuurin harrastaminen parantaa terveyttä ja lisää elinikää parilla vuodella, jos sitä harrastetaan yhdessä muiden ihmisten kanssa. Kun ihminen harrastaa jotain itselleen mielekästä asiaa, kuten vaikka ikäihminen käy teatterissa ystäviensä kanssa, hän saa siitä mielihyvää jonka saa jakaa läheisten ihmisten kanssa. Harrastukset tuovat mielekkyyttä elämään ja ehkäisevät esimerkiksi ikäihmisen yksinäisyyttä ja syrjäytymistä yhteiskunnasta. Tällöin lääkkeidenkin tarve vähenee (masennuslääkkeet ym).
Itse harrastan kulttuuria, esimerkiksi käyn paljon elokuvissa ja konserteissa aina kun on mahdollista. Vietän paljon aikaa ystävieni kanssa ja hyväksyn erilaisuuden ja pidän Suomenkin monikulttuurisuutta rikkautena.
Kulttuurin harrastaminen vaikuttaa positiivisesti ihmisen sosiaalisiin taitoihin, psyykkeeseen sekä fyysiseen hyvinvointiin. Kulttuuri, yhdessä tekeminen ja uudet ihmiskontaktit lisäävät ikään katsomatta yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja yksinäinenkin ihminen kokee kuuluvansa johonkin. Kulttuurilliset tapahtumat ovat varsinkin ikä-ihmisille hyviä tilanteita solmia uusia ystävyyssuhteita, mikä edistää kokonaisvaltaista hyvivointia. Uskon, että kulttuuria harrastava, voi henkisesti paremmin kuin kotona aikaa viettävä henkilö. Kulttuurilla itsellään ei tähän ole suurta vaikutusta vaan sillä, miten kulttuuri sekä tapahtumat saa ihmiset käyttäytymään ja solmimaan uusia ihmiskontakteja. Kulttuurin avulla yksinäinenki saa tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan ja tapaa ihmisiä joilla on samanlaiset mielenkiinnon kohteet.
Artikkeli väittää, että kulttuurin harrastaminen ja yhteisöllinen toiminta parantavat terveyttä ja lisäävät elinaikaa jopa kahdella tai kolmella vuodella, sillä kulttuurin harrastaminen tuo mukanaan hyödyn, sillä sen kautta ollaan yhdessä muiden kanssa, opitaan luottamaan toisiin ja saadaan tuntea yhteenkuuluvuutta. Mielestäni artikkeli on oikeassa, sillä kulttuurinen harrastaminen tukee ihmistä/vanhusta niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti, jotka taas ovat avainasemassa siinä, että ihminen pysyy terveenä ja hyvinvoivana pidempään. Kulttuurin harrastamisessa usein vielä nuo kolme eri osa aluetta yhdistyvät, jolloin hyöty on moninkertainen ja täten se voi juuri vaikuttaa siihen että ihminen elää pidempään. Esimerkiksi juuri artikkelissakin mainittu talkoo edesauttaa niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista hyvinvointia. Jos otetaan esimerkkinä talkootöinä toteutettu pihojen haravointi, niin siinä itse haravoiminen tukee rasitukseltaan fyysistä kuntoa, yhdessä olo edesauttaa sosiaalista kuntoa ja täten ehkäisee syrjäytymistä ja hyvin tehty työ luo taas mielihyvää sekä antaa itselleen onnistumisen kokemusta ja täten tukee psyykkistä hyvinvointia. Lisäksi talkootöissä on juuri ideana auttaa muita, jolloin vanhus saa kokea itsensä tarpeelliseksi ja täten se antaa voimia ja motivaatiota itsensä huolehtimiseen, jotta voisi auttaa toisenkin kerran. Sitä paitsi on kyse mistä kulttuurillisesta harrastuksesta tahansa, niin jos se on itselle mieluista ja sitä tekee säännöllisesti ja usein niin en näe syytä miksei se oikeasti voisi pidentää elinikää muutamalla vuodella jos siitä saa juuri hyöytä niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin.
Artikkelissa väitetään myös, että kulttuuri edistää terveyttä vähintäänkin yhtä hyvin kuin liikunta. Mielestäni asia voi hyvinkin olla niin, sillä kulttuuriharrastuksessa( kuten artikkelissa asiaa kutsuttiin) ilmenee samat terveyttä edistävät asiat kuin liikunnassakin. Molemmissa voi esimerkiksi etsiä sen oman juttunsa, jonka kautta saa sitä terveydelle hyväksi koettua mielihyvää. Molemmat voivat olla myös fyysisesti rasittavia, kulttuurisesti se voi olla esimerkiksi jokin tanssitapahtuma tai ihan vaan festareilla käynti. Sosiaalisesti molemmissa voidaan tehdä asioita yhdessä muiden kanssa ja jakaa esimerkiksi onnistumisen kokemuksia. Lisäksi niissä molemmissa voi esiintyä muitakin samoja terveydelle hyödyksi olevia asioita kuten: aktiivisuutta, osallistumista, uuden oppimista, itsensä ylittämistä yms lajista ja kulttuurisesta harrastuksesta riippuen.
Mielestäni kulttuurilla voi olla positiivista vaikutusta lääkkeiden käyttöön vanhushuollossa, siten että joitakin lääkkeitä voidaan vähentää tai jopa pois jättää kulttuurin avulla. Esimerkiksi jos masennukseen taipuva vanhus saa vanhainkodissa harrastaa jotakin sellaista mikä tuo hänelle itselle mielihyvää, niin ei välttämättä tarvitse ollenkaan masennuslääkkeitä tai ainakin hyvin vähän. Sen avulla voidaan myös joissain tapauksissa varmasti vähentää esimerkiksi levottomuuteen käytettäviä lääkkeitä, sillä musiikilla on useille ihmisille todella rauhoittava vaikutus.
Olen itse todellakin enemmän kulttuurin harrastaja kuin aktiivinen liikkuja. Tykkään nimittäin käydä teatterissa, elokuvissa ja konserteissa yhdessä kavereideni kanssa aina kuin se on vain mahdollista. Liikunta minulle rajoittuu vain satunnaiseen lenkkeilyyn ja arkiliikuntaan.
Vanhuksia on erilaisia, toisiin puree kulttuuri enemmän kuin liikunta, mutta uskoisin että päivittäinen liikunta pitäisi mielen virkeänä. Suomalaiset jakautuvat kahteen kuntoluokkaan, niihin jotka liikkuvat ja niihin jotka eivät liiku. Ne jotka päättävät nuoresta pitäen liikkua päivittäin ja harrastaa fyysisesti kuormittavaa liikuntaa 2-3 kertaa viikossa tekevät sitä todennäköisesti vanhempinakin, niin kauan kun paikat vaan kestää, mutta ne jotka eivät liiku ja sanovat että liikkuvat sitten esim. eläkkeellä ei tod. näkösesti liiku silloinkaan. Monikulttuurisuus Suomessa on saanut ihmisiä enemmän avautumaan ulospäin kuorestaan positiivisena vaikutuksena. Suomalaiset ovat kyllä monet maahanmuuttaja taustaiset ottaneet melko kylmästi vastaan, ei kaikki mutta osa, ei kuitenkaan saisi yleistää ja leimata liikaa mitään ihmisryhmää.
Lehtiartikkelissa kerrotaan kulttuurin vaikutuksesta positiivisesti ihmiseen. Monimuotoiset kulttuurit parantavat terveyttä ja lisäävät elinikää jopa vuosilla. Yhdessä vietetty aika ystävien kanssa sekä sosiaalinen yhdessäolo tuovat turvallisuuden tunnetta sekä lisäävät mielihyvää ja kuuluvuuden tunnetta. Teatterit, käsityökerhot, puutyökurssit ja kuorot ovat sosiaalisia tapahtumia, jotka estävät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä sekä voivat myös parhaassa tapauksessa voivat ehkäistä vanhusten masennusta. Tämä yhdessäolo ja mielekäs tekeminen voi mielestäni myös vähentää ikäihmisten lääkitystä sekä parantaa mielenterveyttä.
Lehtiartikkeli kertoo, että kulttuurin harrastaminen, yhdessä muiden ihmisten kanssa, voi lisätä elinikää muutamalla vuodella. Tämä on hyvin todennäköistä, sillä yhteinen tekeminen muiden kanssa pitää mielen virkeämpänä ja edesauttaa positiivisempaan ajatteluun. Olen huomannut myös omassa lähipiirissäni tämän hyödyn, kun käydään esim. teattereissa ja nähdään muita ihmisiä, ei tule jäätyä yksin omiin oloihin ja näin ollen myös lääkkeiden käyttäminen esimerkiksi uneen vaikuttavat lääkkeet ovat jääneet vähemmälle.
Suosin myös itse kulttuuriharrastusta. Pyrin käymään elokuvissa ja erilaisissa konserteissa aina mahdollisuuksien mukaan ja näen ystäviäni lähes päivittäin.
Artikkelissa käsitellään kulttuurin merkitystä terveydelle ja että se voi jopa pidentää ikää. Olen samaa mieltä, että kulttuuri on hyväksi terveydelle, koska se esimerkiksi kasvattaa sosiaalisuutta, tutustuu uusiin ihmisiin. Vanhuksille varmasti kulttuurin harrastaminen tuo paljon positiivisia vaikutuksia elämään. Esimerkiksi kulttuuri ehkäisee yksinäisyyttä iäkkäiden ihmisten keskuudessa ja myös masennusta, joten mielialalääkkeitä ei välttämättä tarvitsisi. Itse harrastan kulttuuria käymällä elokuvissa, teatterissa ja erilaisissa tapahtumissa.
Tekstissä kerrotaan, että kulttuuri parantaa terveyttä ja lisää elinaikaa jopa muutamalla vuodella. Tämä on hyvin todennäköistä, sillä yhteinen tekeminen muiden kanssa pitää mielen virkeämpänä ja edesauttaa positiivisempaan ajatteluun. Olen huomannut myös omassa lähipiirissäni tämän hyödyn, kun käydään esim. elokuvaa katsomaan ja nähdään muita ihmisiä, ei tule jäätyä yksin omiin oloihin ja näin ollen.
Kulttuurin harrastaminen vaikuttaa positiivisesti ihmisen sosiaalisiin taitoihin, psyykkeeseen sekä fyysiseen hyvinvointiin.Monimuotoiset kulttuurit parantavat terveyttä ja lisäävät elinikää jopa vuosilla. Kulttuurin harrastamisessa usein vielä nuo kolme eri osa aluetta yhdistyvät, jolloin hyöty on moninkertainen ja täten se voi juuri vaikuttaa siihen että ihminen elää pidempään. Artikkelissa väitetään myös, että kulttuuri edistää terveyttä vähintäänkin yhtä hyvin kuin liikunta. Mielestäni asia voi hyvinkin olla niin, sillä kulttuuriharrastuksessa artikkelissa asiaa kutsuttiin ilmenee samat terveyttä edistävät asiat kuin liikunnassakin. sona saidfaqir
Olisi erityisen tärkeää, jos vanhuksille järjestettäisiin jotain kulttuuriin liittyvää aktiviteettiä. Pitäisi mielen virkeänä. Artikkelin mukaan se myös parantaisi terveyttä ja lisäisi eliainkaa kahdella tai jopa 3 vuodella. Kulttuurien harrastamisen väitetään myös vaikuttavan terveyteen samalla tavalla kuin liikunta, tästä olen eri mieltä. Kaikki kulttuurikaan ei kuitenkaan tee hyvää esim taiteilijat kärsivät luomisen tuskasta.
Kulttuurin harrastaminen vaikuttaa niin sosiaaliseen ja sitä kautta psyykkiseen toimintakykyyn kuin fyysiseen toimintakykyyn kun tulee lähdettyä liikkeelle. Itselle mieleinen tekeminen myös tottakai vaikuttaa positiivisesti mielialaan, joten kyllähän kulttuurin harrastaminen voisi varmasti vähentää esimerkiksi masennuslääkkeiden käyttöä kun tulee sosiaalista kanssakäymistä ja sisältöä päivään. Elokuvista tai teatteriesityksestä saattaa myös helposti syntyä keskustelua ennestään tuntemattoman ihmisen kanssa.
Lähetä kommentti