18.8.16, Amurin Työläismuseokortteli

Kirjoita blogiin seuraavista asioista:
1. Miten voit hyödyntää kohteessa näkemääsi ja kokemaasi tulevissa työtehtävissäsi lähihoitajana?
2. Miten kuvaisit 1900-luvun alun ihmisten asumisolosuhteita ja niiden merkitystä heidän nykyisessä
elämäntilanteessaan?
3. Pystyykö nykyihminen elämään arkeaan tämänlaisissa olosuhteissa?


Ota puhelimellasi valokuva kohteesta, joka Sinua erityisesti viehättää korttelissa ja kerro tähän valintasi perustelut. Lähetä valokuva opelle jarmo.alhainen@tampere.fi


4. Miksi kuvasin tämän kohteen?



Muista oma NIMESI!

13 kommenttia:

Venla Kotkaslahti kirjoitti...

1. Amurin työläismuseokorttelissa käyminen opetti minulle entisajan asumisesta. Tulevaisuudessa minulla voi olla asiakkaita, jotka ovat eläneet tällaisissa paikoissa ja oloissa. Nyt tiedän miksi tämänpäivän ikäihmiset ovat vaatimattomia. Olosuhteet ovat tänäpäivänä aivan erilaiset, kuin Amurissa sijaitsevissa taloissa. Sain näkemystä minkälaista asumista asiakkaillani on ollut ja voin keskustella heidän kanssaan niistä.
2. 1900-luvun alussa ihmisillä oli tämänpäivän kuvakulmasta köyhät olot. Asuminen oli vaatimatonta ja yhdessä huoneessa saattoi asua koko perhe. Perheen naisilla oli kova homma lämmittää kotia ja ruoan valmistus olosuhteet olivat vaatimattomat. Tänäpäivänä on paljon esimerkiksi teknologiaa, jota ei olisi 1900-luvun alkupuolella edes kuvitellakaan.
3. Sanoisin, että nykyihminen ei pystyisi elämään tällaisissa olosuhteissa. Me emme pystyisi edes kuvittelemaan asuvamme samassa huoneessa kuuden hengen perheen voimin. Me olemme tottuneet ja kasvaneet hienouksien pariin, joista voisimme olla erossa maksimissaan muutaman päivän. Harva lapsi osaisi tänäpäivänä leikkiä edes käpylehmillä.
4. Kuvani on todennäköisesti 1939 vuoden lasten leikkiauto. Auto oli mielestäni hieno, eikä tuollaisia näy tänäpäivänä kovin usein.

Anonyymi kirjoitti...

1. Miten voit hyödyntää kohteessa näkemääsi ja kokemaasi tulevissa työtehtävissäsi lähihoitajana?
Eilinen antoi paljon laajemman kuvan ja käsityksen millaiset olosuhteet on ollut ennen. Työssäni voin hyödyntää tätä siten, että tietous on laajempi, pystyn keskustelemaan yhdessä iäkkäiden kanssa heidän elinolosuhteistaan paremmin.
2. Miten kuvaisit 1900-luvun alun ihmisten asumisolosuhteita ja niiden merkitystä heidän nykyisessä
elämäntilanteessaan?
Elämä sata vuotta sitten on ollut vaatimatonta ja on tyydytty vähään. Tämä selittää sen, miten iäkkäät ovat niin tyytyväisiä tällä hetkellä palvelukodeissa, sillä heidän tilanne on nykyisin parempi. Apua on saatavilla nopeasti yms.
3. Pystyykö nykyihminen elämään arkeaan tämänlaisissa olosuhteissa?
Yleisesti ottaen ei. Nykymaailma on liian teknologisoitunut, jotta ihminen osaisi enää elää niin "alkukantaista" elämää. Itse olen tottunut olemaan jopa useita viikkoja kesäaikaan mökillä, johon ei tule vettä sisälle ja sähkönkin saa vain aurinkopaneelien kautta.

-Emma

Elisa Kauppinen kirjoitti...

1. Amurin työläismuseokorttelin nähtyäni tiedän, millaisissa oloissa asiakkaani ovat mahdollisesti asuneet ja pystyn keskustelemaan siitä heidän kanssaan. Työläismuseokortteli voisi olla hyvä paikka esimerkiksi retken kohteeksi asiakkaiden kanssa.
2. 1990-luvun alun ihmiset ovat asuneet hyvinkin vaatimattomissa oloissa. Isokin perhe on asunut samassa huoneessa, joten yksityisyyttä ei ole ollut. Samassa talossa asuvilla perheillä on ollut yhteinen keittiö, jossa kaikki ovat laittaneet ruokaa. Monet asiakkaat, joita olen hoitanut ovat olleet todella vaatimattomia ja tyytyneet vähään. Ymmärrän heitä nyt paremmin, ottaen huomioon olot, joissa he ovat lapsuutensa/nuoruutensa eläneet.
3. Nykyihmisen olisi todella haasteellista elämään 1990-luvun alun oloissa. Ensinnäkin yksityisyyden puute olisi varmasti ongelma, sekä myös teknologian puute. Kotiin ei välttämättä tulisi juoksevaa vettä, vaan se pitäisi hakea kaivosta ja ruoanlaittoon vaatisi enemmän aikaa.
4. Otin kuvan hyllyssä olleista pula-ajan tuotteista. Kuvassa näkyy mm. kahvinkorvike ja muita sen ajan elintarvikkeita.

Katri Landen kirjoitti...

1. Käynti työläismuseokorttelissa oli mielenkiintoinen ja näin millaisia tavaroita oli ennen ja millaiset elinolosuhteet silloin olivat tavallisella kansalla. Kenelläkään ei ollut silloin paljon mitään omaisuutta. Jotkut tulevista asiakkaistani ovat varmasti asuneet vastaavanlaisissa oloissa. Tällaiset olot ovat kasvattaneet tämän päivän vanhuksista vaatimattomia ja yhteisöllisyyttä kaipaavia. Nykypäivän elämä on aivan erilaista verrattuna niihin oloihin, siksi joillakin vanhuksilla on varmasti vaikeuksia sopeutua nykypäivän yhteiskuntaan. Tästä kokemuksesta opin uusia asioita, joista voin keskustella asiakkaitteni kanssa.
2. 1900-luvun alussa elämä oli varsin köyhää ja yksinkertaista. Ihmisillä ei ollut paljon mitään omaisuutta ja piti tehdä paljon töitä. Asuminen oli myös erilaista, sillä asunnon yhdessä huoneessa saattoi asua koko perhe. Samassa asunnossa siis asui monta perhettä, jotka jakoivat yhteisen keittiön. Lisäksi oli ulkovessat, jotka oli monen talon yhteiskäytössä. Naisilla meni kodintöihin paljon enemmän aikaa, kun ruoka piti tehdä ja koko talo piti lämmittää puilla ja esim. pyykit piti keittää ja pestä keittiössä. Tänä päivänä kaikki on helpompaa mm. teknologian kehityksen myötä. Tämän takia vanhukset ovat tyytyväisiä vähään ja he kaipaavat usein jotain tekemistä, sillä he ovat aina tottuneet tekemään töitä.
3. Yleisesti ottaen nykyihmiset eivät varmaan pystyisi elämään tälläisissä olosuhteissa, mutta toisaalta kaikkeen varmasti tottuu jos olisi pakko. Ja ovathan ihmiset ennenkin pärjänneet niissä oloissa, mutta nykypäivän vaatimukset ovat kovemmat esim. aina pitäisi olla netin ja puhelimen kautta tavoitettavissa.

Katri Landen kirjoitti...

4. Kuvani on 1900-luvun alun sekatavara-/ruokakaupasta, jonka yhteydessä oli myös leipäkauppa. Kauppa oli pieni ja valikoima oli myös suppea, mutta toisaalta sieltä löytyi kaikki mitä tarvitsee. Kauppias asui samassa talossa. Kauppa oli kaikinpuolin erilainen kuin nykyään, mutta siellä varmasti sai ainakin hyvää palvelua.

Anonyymi kirjoitti...

1. Amurin työläismuseokortteli oli mielestäni hieno paikka ja näki hyvin sen miten ihmiset ovat siihen aikaan eläneet. Ihmiset, joita tulemme hoitamaan ovat varmastikkin eläneet tälläisissa olosuhteissa ja nyt näkemäni jälkeen on helpompi jutella asiakkaiden kanssa niistä.
2. Asuinolosuhteet olivat hyvin vaatimattomat, köyhät ja karut. Siihen aikaan elettiin hyvin ahtaasti, saattoi perhe asua yhdessä pienessä huoneessa. Lisäksi talot eivät olleet mitenkään laadukkaasti tehdyt, ikkunoista veti ja asunto oli kylmä.
3. Nykyihminen ei pystyisi asumaan tälläisissa olosuhteissa, talossa johon ei tulisi vettä, sähköä eikä olisi siävessaa tai -saunaa. Nykyihminen on tottunut niin paljon parempiin asuuinolosuhteisiin ja nykypäivänä pitää olla kaikki hienoudet talossa.
4.Kuvasin 1946 vuonna olleen pula-ajan paperi- ja lyhyttavarakaupan hyllyn, jossa oli kaikenlaista tavaraa esimerkiksi paperipöytäliinoja ja lisäksi kaupasta sai esimerkiksi neuloja, nappeja ja kelloja. Pieni puoti, mutta sieltä sai kaikenlaista pientä tarpeellista tavaraa.
-Maarit

Unknown kirjoitti...

1. Miten voit hyödyntää kohteessa näkemääsi ja kokemaasi tulevissa työtehtävissäsi lähihoitajana?
Käynti Amurin työläismuseokorttelissa sai minut ymmärtämään sen miksi tämänpäivän vanhukset ovat tyytyväisiä niin vähään eivätkä hevillä valita. Se myös kasvatti paljon tietouttani tuon ajan olosuhteista, esineistä ja arjesta, joiden kautta voin paljon paremmin oikeasti ymmärtää vanhusten kertomuksia ja sitä mitä tuon ajan muistot heissä herättää sekä voin paljon helmpommin ja paremmin myös keskustella heidän kanssaan tuosta ajasta. Voisin myös tulevaisuudessa hyvin viedä todella hyväkuntoisia vanhuksia sinne päiväretketkelle, sillä se toisi ihan varmasti todella paljon muistoja mieleen, kun ne huoneet on niin todenmukaisia.
2. Miten kuvaisit 1900-luvun alun ihmisten asumisolosuhteita ja niiden merkitystä heidän nykyisessä
elämäntilanteessaan?
1900-luvun ihmisten asumisolosuhteet olivat hyvin vaatimattomat ja yksinkertaiset. Ihmiset eivät juurikaan omistaneet omaisuutta ja kokonainen perhekkin saattoi asua samassa pienessä huoneessa, jakaen vielä keittiön ja wc:n muiden perheiden kanssa. Sen merkitys nykyajan elämäntilanteessa on varmasti se, että he kaipaavat paljon yhteisöllisyyttä, kun ovat tottuneet asumaan monen ihmisen ympäröimänä ja kanssa. Lisäksi se heijastuu ainakin siihen miksi nykyajan vanhukset ovat niin vaatimattomia ja tyytyvät vähään, sillä heille se on nuoruudessa ollut arkipäivää eivätkä he oikein varmasti osaa vaatia tai haluta enempää. Lisäksi he ovat nuoruudessa joutuneet tekemään paljon töitä ja suunilleen koko päivä ja elämä on pyörinyt työn ympärillä, joten he kaipaavat paljon tekemistä päiviin, eivätkä osaa olla aloillaan ja vaan olla.
3. Pystyykö nykyihminen elämään arkea tämänlaisissa olosuhteissa?
Nykyajan ihminen ei kyllä pystyisi enää asumaan tuon ajan olosuhteissa ellei olisi aivan pakko, jos edes silloin, sillä olemme tottuneet niin kaikkiin nykyajan hienouksiin ja vempeleihin ettei se yksinkertaisesti olisi enää mahdollista. Tuskaa tuottaisi esimerkiksi asuminen yhdessä pienessä huoneessa koko perheen voimin, sillä olemme tottuneet siihen, että jokainen saa omaa rauhaa/tilaa, omassa huoneessa, mikä tuon ajan kodeissa ei olisi mahdollista, kun kokonainen perhe joutisi asumaan samassa, yhdessä huoneessa ja vielä sen lisäksi nykyajan ihmisillä on niin paljon omaisuutta ja tavaraa joita he haluavat säilyttää etteivät ne ikinä mahtuisi tuon ajan pieniin asumuksiin. Lisäksi nykyaikana päästään monien keksintöjen takia niin helpolla, ettei nykyajan ihmiset tulisi millään selviävään tuon ajan olosuhteissa, kun suunnilleen kaikki arjen välttämättömät toiminnot ja meille nykyään itsestäänselvyydet, kuten esimerkiksi kuuman veden saaminen olisi tuoan ajan olosuhteissa työn ja tuskan takana, olemme nimittäin aivan liian laiskistuneet sellaiseen touhuamiseen.
4. Miksi kuvasin tämän kohteen?
Otin kuvan 1900-luvun alun sekatavara/ruokakaupasta, sillä heti siihen huoneeseen astuttuani tuntui kuin olisin juuri astunut yhtäkkiä tuohon aikaan, sillä jotenkin siellä vain huokui sen vanhan ajan tunnelman ja muutenkin se huone oli jäänyt minulle ensimmäisestä Amurin työläismuseokorttelikäynnistä parhaiten mieleen. Lisäksi se oli hyvin kauniin näköinen ja sen tyylinen kauppa missä voisi mieluusti käydä ostoksilla vielä tänäpäivänäkin. Se oli jotenkin ihan persoonallinen verrattuna nykyajan ruokapaikkoihin.

Unknown kirjoitti...

1. Amurin työläismuseokorttelissa käyminen opetti minulle entisajan asumisesta. Työläismuseokortteli voisi olla hyvä paikka esimerkiksi.tämänpäivän ihmiset voi käydä ja he teidävät minkälainen oli olosuhteet ovat tänäpäivänä aivan erilaiset, kuin Amurissa
2. 1900-luvun alussa ihmiset ovat asuneet hyvin vaatimattomissa oloissa ja ihmisella ei ollut paljon mitään omaisuuttaa. Silloin saattoi asua yhdessä pienessä huonessä ja yhteinen keittiö sekä huussi muiden perheiden kanssa.
3. Nykyihminen ei pystyisi elämään tällaisissa olosuhteissa eli samassa pienihuonessa asumaan yhdessä. Nykyihminen on tottunut paljon parempiin asuuinolosuhteisiin.


Tamana Said Faqir

Unknown kirjoitti...

1. Amurin työläismuseokorttelissa käyminen opetti minulle entisajan asumisesta. Työläismuseokortteli voisi olla hyvä paikka esimerkiksi.tämänpäivän ihmiset voi käydä ja he teidävät minkälainen oli olosuhteet ovat tänäpäivänä aivan erilaiset, kuin Amurissa
2. 1900-luvun alussa ihmiset ovat asuneet hyvin vaatimattomissa oloissa ja ihmisella ei ollut paljon mitään omaisuuttaa. Silloin saattoi asua yhdessä pienessä huonessä ja yhteinen keittiö sekä huussi muiden perheiden kanssa.
3. Nykyihminen ei pystyisi elämään tällaisissa olosuhteissa eli samassa pienihuonessa asumaan yhdessä. Nykyihminen on tottunut paljon parempiin asuuinolosuhteisiin.


Tamana Said Faqir

Unknown kirjoitti...

1.Työläismuseokorttelissa käynti oli mielenkiintoinen vanhasta aikoja milallaista tavaroita kenellä kään ei ollut.Talahetkela vanhukset ovat tyytyväisiä omassa elämässä ja asunnossa .Myös kasvati paljon tietouttani tuon ajan muistot olosuhteista,esineitä joden kautta paljon paremmin ihan ymmärtävät vanhusten kertomuksia ja mitä herättää paljon helpommin keskustella heidän kanssa
2.1990- luvun alun ihmiset ovat asuneet
hyvinkin vaatimattommissa oloissa.sihin aika ihmiset olut köyhää yksinkertaista .Ihmisellä ei ollut mitään omaisuutta ja piti tehdä paljon työtä .Asuminen olut myös erilaista,sillai asunnon yhdessä huoneessa asui monta perhettä
3.Nykyihmisen olisi todella haasteellista elämään .Nykyaikana päästään monen keskintöjen takia niin helpolla,että nykyajan ihmiset tulisi millään selvään tuon ajan olosuhteissa,kun suunnilleen kaikki arjen välttämättömät toiminno.
4.1920 luku Yhteisketittio
Nykyihmisen olisi todella haasteellista elämään vaikia ihmiselle ei kelan olut rivakasti tavarat keittiö.kiettö oli neljä asunnon yhteiskeittö eli osa keittiö,jossa kaikkin ovat laittaneet ruoka.talahetkela teknologi kihitanut hyvin joka asunnossa on keittiö ja rivakasti tavaroita. kuva lähetän sähköpostin sona saidfaqir

Anonyymi kirjoitti...

1. Työläismuseokorttelissa oli nähtävillä 1900-luvun alun asumisolosuhteita. Tämän päivän vanhukset ovat pääasiassa syntyneet vuosien 1920-1940 välissä. Heidän lapsuus ja nuoruus on sijoittunut vuosien 1920-1970 välille. On hyvä tietää millaisissa olosuhteissa he ovat eläneet. Vanhukset eivät välttämättä kaipaa hienoja puitteita, koska ovat tottuneet elämään vaatimattomasti.

2. Asumisolosuhteet ovat omasta mielestäni karut ja yksinkertaiset. Huoneissa ei ole mitään ylimääräistä. Työläismuseokorttelissa olevat asunnot ovat vanhoja, mutta jos materiaalit olisivat uusia niin ehkä asumisolosuhteet eivät näyttäisi niin karulta. 1900-luvun alun ihmiset olivat tottuneet asumaan pienissä taloissa ja huoneissa. Nyt kun tekniikka on kehittynyt niin on mahdollista saada erinäköisiä mukavuuksia taloihin, mutta vanhus, joka on tottunut puutteeseen niin ei välttämättä kaipaa mitään uusia hienouksia.

3. Varmasti pystyy jos se on ainoa vaihtoehto. Se vaatii kyllä totuttelua jonkun aikaa. Nykyihminen on tottunut siihen, että vesi tulee hanasta tai kone pesee astiat tai pyykit. Kaikki kodin askareet veisivät paljon enemmän aikaa, jos elintaso ja olosuhteet olisi 1900-luvun alkupuolen tasoa.

4. Otin kuvan lastenvaunusta, n.1940-luvulta. Vaunut näyttävät erittäin siistiltä. Renkaat ovat aika vaatimattomat. -Joona

Elina kirjoitti...

1900 -luvun asuminen näytti tosi vaatimattomalta nykyisiin asuinoloihin verrattuna. Tästä on helppo päätellä miksi vanhukset ovat yleensä niin pieneen tyytyväisiä. Tavaraa ei ollut muuta kuin välttämättömät ja niitä ei heitetty pois ennen kuin ne olivat niin hajalla että niitä ei voinut käyttää eikä korjata. Huoneet olivat täynnä väkeä ja niitä käytettiin oikeastaan vain nukkumiseen. Monet nykyajan ihmiset eivät pystyisi elämään tälläisissa olosuhteissa, kun on tottunut omaan asuntoon jossa elää. Vettä tulee hanasta ja asunto pysyy lämpimänä tekemättä mitään. Tietysti jotkut elävät nykyäänkin vaatimattomammin ja ehkä pystyisivätkin elämään noissa olosuhteissa. Itse en kyllä pystyisi.

Unknown kirjoitti...

1.Käynti oli todella mielenkiintoinen ja opettavainen. 1900-luvun asuminen on ollu todella vaatimatonta nykyaikaan verrattuna. Käynti avasi silmäni ja muistutti siitä, miksi monet ikäihmiset ovat niin vaatimattomia ja kiitollisia pienistä asioista.
2. Asunnot ja olosuhteet ovat olleet mielestäni aika karut. Tilaa on ollut todella vähän ja useita henkilöitä saattoi nukkua pienessä huoneessa. Huoneissa ei ole juurikaan ylimääräistä eikä tuohon aikaan sisustettu samalla tavalla kuin ennen.
3. En itse ainakaan pystyisi asumaan niin. Eikä varmaan kukaan muukaan. Lapsesta asti kuitenkin ollaan totuttu elämään omissa huoneissa yms. Saamaan muut ylellisyydet mitä ennen ei ollut.
4. Otin kuvan vanhoista vauvan vaunuista ja lähinnä siksi että ne olivat mielestäni elegantit ja hienot.